Esteetön koti, asuminen ja rakentaminen

Vammaisten koti  tulisi olla esteetöntä sekä koti tulisi olla avara, jotta huonekaluja olisi mahdollista sijoittaa väljästi, etenkin mikäli asukas käyttää apuvälineitä. Sisäänkäynneillä tulisi olla liuskat , jotta mm. pyörätuolilla liikkujat pääsevät kulkemaan ilman apua. Käsijohteet olisi hyvä sijoittaa kahdelle eri korkeudelle ja niiden tulisi jatkua 30 cm yli kaltevan osuuden. Asunnon eteisen on oltava tilava, jotta oven saa avattua tarpeeksi apuvälineillä liikkuessa. Mahdollisen pihan / parvekeoven kynnys on oltava sellainen että niistä pääsee ulos apuvälineilläkin. 

Asunnon rakentamisessa ja remontoinnissa tulisi ottaa huomioon asukkaan tarpeet. Normaalit huonekalut kuuluvat myös vammaisen kotiin. Asukkaan olisi pystyttävä liikkumaan mahdollisilla apuvälineillään yksin ilman että törmäilee huonekaluihin tai ovenkarmeihin.  Keittiössä tarvittavat kodinkoneet ja kaapistot tulisi sijoittaa niin että asukas ylettyy kodinkoneisiin ja kaappeihin sekä tiskialtaan alla oltava tilaa. Pesutiloissa on oltava myös riittävästi tilaa mahdollisten apuvälineiden vuoksi. Makuu- ja olohuoneessa on päästävä liikkumaan helposti. Oviaukot on oltava leveät mm. pyörätuolilla liikkujia ajatellen ja ehdottomasti kynnyksettömiä. Kehitysvammaisten näkökulmasta tukiasunto tulisi olla myös turvallinen ja laitteet helppokäyttöisiä.

Asunnon remontoitiin voi hakea tukea. Lisäksi yhteiskunta on valmis tarjoamaan palveluja omaishoitajalle, että hän pystyy hoitamaan läheisensä kotona mahdollisimman kauan. Omaishoitajan näkökulmasta katsottuna omaishoitajan olisi pystyttävä auttamaan omaishoidettavan liikkumista turvallisesti. Omaishoitajan ja eism. kehitysvammaisen vanhemman näkökulmasta katsottuna olisi hyvä kun omaishoidettava tai aikuinen lapsi saisi oman asunnon / tukiasunnon läheltä omaishoitajaa tai vanhempiaan. Nuorelle aikuistuvalle vammaiselle olisi turvallista opetella itsenäistymistä kun ei joutuisi muuttamaan kovin kauas lapsuuden kodistaan. 

Hyvää tietoa löytyy www.toimivakoti.fi . Heillä on pysyvät näyttelytilat Käpylässä, kannattaa käydä tutustumassa, josta löytyy kaikki viimeisimmät apuvälineet ja ratkaisut. 

Toinen hyvä paikka on www.kynnys.fi , http://www.kynnys.fi/ideoita_asumiseen/ sivuilta. Paljon hyvää tietoa !

Terveyskeskus keskustelu

   Julkisuudessa on ollut keskustelua terveysasemien vähentämisestä ja terveyskioskien perustamisesta. Keskusteluissa on ilmennyt että Helsinkiin perustettaisiin 4 keskitettyä terveyskeskusta. Terveyskioskeja sijoitettaisiin kauppakeskuksiin, jolloin olisi matalampi kynnys käydä mittauttamassa mm. verenpainetta. Sinänsä hyvä ajatus, mutta se ei saa vähentää lähiterveysasemien määrää. Lähiterveysasemia ei tulisi supistaa, koska jokainen asuinalue on erilainen. Monissa asuinalueilla asuu lapsiperheitä rattaineen sekä myös iäkkäitä ja vammaisia henkilöitä apuvälineineen. Heillä on haasteellista kulkea julkisilla kulkuvälineillä kun välttämättä ei ole matalalattiallisia julkisia liikennevälineitä juuri sillä asuinalueella missä asuvat sekä vuorovälit voivat olla jopa 20-30 minuuttia. Viittaan tässä Kehä 3 rajalla olevia lähiöitä. Keskustassa asuvilla asukkailla on mahdollisuus käyttää bussia, raitiovaunua ja metroa.

   Kehitetään olemassa olevia lähiterveysasemia. Kaikkien asukkaiden ikään, sukupuoleen, sairauteen tai vammaisuuteen katsomatta pitäisi päästä lähiterveyskeskukseen hoitoon jonottamatta montaa viikkoa. Sairaan lapsen kanssa, oli kyseessä mikä sairaus tahansa, tulisi päästä sinä päivänä kun vanhempi soittaa terveysasemalle. Näin ei valitettavasti tapahdu, jolloin perheet joutuvat turvautumaan yksityisen lääkäriaseman palveluun.

   Tuodaan lähiterveysasemiin työterveystiimi Helsinginkadulta ja Sturenkadulta, jotka ottaisivat kunnan omat työntekijät virastosta huolimatta lähempänä kunnan työntekijöiden työpaikkaa. Kunnantyöntekijän päästessä lähellä työpaikkaansa hoitoon ja labrakäynnille säästäisi aikaa matkoissa. Etenkin Kehä 3 rajalla asuvilla / työskentelevillä saattaa mennä työterveyskeskusmatkoihin jopa tunti / suunta. Labrakäynnit tulisi saada käydä ainakin lähiterveysasemalla.

   Siirretään vammaisneuvolan vammaislääkärit terveysasemiin Sofianlehdonkadulta, jotta vammaiset saavat asiantuntevaa palvelua lähempänä omaa kotia. Ihmettelen että 2010 -luvulla vammaislääkäripalvelut on erillään muista väestöstä, jonne Kehä 3 rajalla olevilta asuinalueilta menee n. tunti / suunta, jolloin vanhemman työajasta menee puoli päivää ja se tulee korvata tai sitten vanhempi ottaa palkattoman vapaapäivän. Vammaisneuvolankäynnin jälkeen vielä kun pitää viedä lapsi päiväkotiin tai kouluun. Näihin käynteihin ei saa edes käyttää vammaispalvelusta saatua kaupunkitaksikorttia.
   Nykyisessä vammaisneuvolassa, joka sijaitsee Sofianlehdonkadulla, ei mitata muuta kuin pituus ja painoa. Kun vammaisen kanssa on varattu vammaisneuvolaan aika niin pyöreän pöydän ympärillä on kokoontunut vammaistiimistä erityissosiaalityöntekijä, vammaislääkäri, psykologi sekä tarpeen mukaan fysioterapeutti ja johtava puheterapeutti sekä tietenkin vammaisen lapsen vanhemmat. Mahdollisesti paikalla on myös vammaisen lapsen opettaja koulusta / päiväkodista. Mitään isompia tutkimuksia ei siis vammaisneuvolassa tehdä. Lääkäri kirjoittaa tarvittavat lähetteet vammaisneuvolasta käsin joko HUS Lastenklinikalle tai lähiterveysasemalle mm. labrakäyntejä varten. Kaikki kolesteroli- ja muut labrakokeet tehdään vammaisen lähiterveysasemalla, jossa ei välttämättä ole osaamista hoitaa vammaista lasta. Omaa kokemusta on kehitysvammaisen lapseni kanssa kun terveydenhoitaja ei osannut tarkistaa onko korvaputkitus paikoillaan. Käytännössä korvaputkituskontrollit suoritetaan HUS korvapoliklinikalla Dagmarinkadulla.

   Ehdottaisin että vammaisneuvolatiimin lääkärin vastaanotto olisi esim. Koillisessa keskitetysti jollakin terveysasemalla, jonne on helppo tulla joka suunnalta Koilliselta alueelta. Samanlainen käytäntö otettakoon käyttöön tottakai kaikissa Helsingin asuinalueilla. Ei tarvitsisi lisää vammaislääkäreitä vaan samat kuin nyt palvelisivat vastuuasuinalueittain vammaisia perheitä.

Koillisessa vammaistiimin fysioterapeutin, johtavan puheterapeutin  ja psykologin työhuoneet ovat Malmilla Latokartanontiellä sekä erityissosiaalityöntekijän työhuone on Malmin virastotalolla. Eli vain lääkärin työhuone on Sofianlehdonkadulla. Muutos helpottaisi vammaisperheitä. Eikä maksaisi mitään.

Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013

Työ ja Oikeudenmukaisuus, näihin sanoihin toivoisin että moni voisi luottaa.

Toivon mukaan kunnat ja yritykset ottavat nuoria töihin niin kesäisin kuin vakituiseksi, jotta nuoret saisivat työkokemusta ja omaa palkkaa, jolla pääsisivät viettämään vapaa-aikaansa kavereidensa kanssa. Juuri luin jostain että perheiden tuloerojen vuoksi lapsi ja nuori voi syrjäytyä monestakin syystä. Toki ei jokaisella lapsella ja nuorella tarvitse olla viimeisimpiä hittituotteita (pleikkareita yms.), mutta jos lapsi tai nuori on ihan out nykyajan jutuista niin kaveripiirikin voi olla suppeampi. Valitettavasti. 

Itse olen aloittanut työurani jo 16 vuotiaana, muistan kuinka ihanaa oli ostaa omalla työllään saaduilla rahoilla itselleen kaikkea kivaa ja käydä leffoissa. Kävin ensimmäisillä palkoillani ostamassa Forumin Ajattaresta pitkän paksukankaisen sinisen takin, joka on minulla edelleen tallella. Muutin omaan työsuhdeasuntooni 19 vuotiaana, maksoin ihan itse vuokrani ja silti oli mahdollisuus ostella muutakin. Nykyisin monet nuoret jää vaille kesätöitä, joten ovat vanhempien kukkaroiden armoilla. Entä jos vanhemmat ovat työttömiä tai osa-aikatöissä niin aina ei riitä välttämättä rahaa edes päivittäisiin pakollisiin menoihin. 

Oli nuori normaali tai vammainen niin mistä he muualta saavat työkokemusta kuin työnteolla. Itse otin vammaispalveluun yhteyttä kesällä 2012 koskien omaa kehitysvammaista aikuista lastani. Piti kysyä kesätöitä, mutta olin kirjoittanut työllistymisestä. Sain vastauksen, jossa viimeisinä lauseina oli että monet nuoret jatkavat vielä opiskelua, sillä 18 – 19 –vuotiaat nuoret vammaiset tai ei-vammaiset ovat vielä   nuoria  työmarkkinoille,  jos  heillä ei ole ammatillista koulutusta  ja kokemusta. Esim. päiväkodit, palvelutalot tai puistohommat, joissa muutenkin tehdään pari- tai ryhmätyötä, voisi soveltua normaaleille ja vammaiselle nuorelle ensimmäiseksi työkokemukseksi normaalein palkkaeduin. Myös opiskelupaikkoja tarvitaan nuorille ja vammaisille nuorille nuorten määrän mukaan.

Nuorten ja vammaisten nuorten työpanosta pitäisi tukea, heillä on itsellään kova halu tehdä töitä. Suomessa on Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan 27 000 työikäistä kehitysvammaista, joista VAIN noin 300 on oikeissa palkkatyössä. Ihan turhaan hukattua työvoimaa. Tunnen monia innokkaita eridiagnoosilla olevia +/- 20 vuotiaita jotka ovat kouluttautuneet jopa Keskuspuiston oppilaitoksessa valmentavissa koulutuksissa. Koulutus ei tuskin ole halpaa kun opettajat täytyy olla koulutettu erityisopettajan koulutuksella ja jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllinen opiskelu. 

Työkyvyttömyyseläkkeen päällehän voi ansaita noin 700 euroa / kuussa. Vammaisryhmien työllistyminen edesauttaisi syrjäytymistä, saisivat ihmisarvoa kun heidänkin työpanoksensa huomioidaan sekä taloudellisesti vammaisryhmien ansiot paranisi ja voisivat maksaa eläke- ja palkkatuloillaan tukiasuntonsa vuokra- ja muita kuluja. En ole laskenut, mutta näin pikaisesti yläasteen laajan matematiikan käyneenä luulisin että vammaisryhmien asumistukea ja muita tukia ei tarvittaisi niin paljon kuin nyt tukia maksetaan nuorille ja vammaisille nuorille. Toki tukiasunnoissa tulee olla tukihenkilöitä, mutta onko heidän palkka laskettu tukiasunnon vuokriin ?

Kyselin keväällä 2012 työministeri Ihalaiselta nuorisotakuusta ja että miten vammaiset tullaan ottamaan huomioon työllistymisessä. Sain häneltä kirjeen, jossa todettiin että nuorisotakuu koskee myös vammaisryhmien nuoria, työministerin mukaan kaikkien työpanostusta tarvitaan. Tämä oli iloinen uutinen, jonka toteutusta nyt itse kovasti odotan että muuttuuko asenteet kunnissa ja yrityksissä. Ottavatko he vammaisryhmiin kuuluviakin samoin palkkaeduin töihin. Yritykset voivat saada monenlaisia tukia, mm. työnantajalle maksettava palkkatuki on tietyin edellytyksin jo nyt mahdollinen pysyvä tuki, TE-toimistot voivat myös myöntää työnantajalle tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja mukautuksiin yrityksen palkatessa vammaisen työntekijän, lisäksi Kela ja työeläkelaitokset voivat korvata työssä tarvittavia apuvälineitä.

Myös kuntien opetustoimien tulisi ottaa Nuorisotakuu haaste vastaan. Opiskelupaikkoja on oltava kunnan nuorten määrän mukaisesti, myös vammaisryhmien nuorille. Helsingissä on vain yksi 2-vuotinen valmentava koulutuspaikka, joka on Sosiaaliviraston alaisuudessa, jossa opetellaan arkisia toimia kuten kaupassa asiointia / itsestään huolehtimisia / yms. Toki on Keskuspuiston ja Diakonissalaitoksen valmentavia koulutuksia, mutta kaikki vammaiset eivät sovellu / pysty opiskelemaan ko. koulutuspaikoissa vielä 16-17 vuotiaana. Heille olisi tärkeää opetella arkisia toimia ilman lukuaineiden lukupakkopaineita. Säätiöiden ylläpitämiä vastaavanlaisia paikkoja on, mutta esim. Helsingissä oleva säätiön ylläpitämään opiskeluun vapautuu syksyisin helsinkiläisille vammaisille nuorille vain 3-4 paikkaa. Se on mielestäni melko vähän vammaisryhmiin kuuluvien nuorten määrään verrattuna. Tässä kohtaan varmasti moni miettii että mihin vammaiset nuoret sijoittuvat peruskoulun jälkeen, vastaus on työ-tai päivätoimintakeskuksiin. Työtoimintakeskukset ovat aikaansa eläneitä, jossa asiakkaat tekevät alihankintatöitä saaden päiväpalkkaa +/- 10 euroa / päivä, ja maksavat aterioistaan noin 6 euroa / päivä. Tästä on aika ajoin ollut artikkeleita ja varmasti löytyy tietoa mm. Kehitysvammaisten tukiliiton ja Kehitysvammaisten liiton sivuilta. 

Toivon siis että kunnat ja yritykset ottavat nyt Nuorisotakuu haasteen vastaan niin työllistymisen kuin opiskelun kannalta. Lapsissamme ja nuorissamme on tulevaisuus, hehän ovat tulevia veronmaksajia kun suuri ikääntyviä työikäisiä jää pian eläkkeelle. 

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/tyo-ja-talous/9366-nuorisotakuu-tuli-voimaan

Nöyränä kiitän saaduista äänistä

Vaalit on käyty ja jonkunasteista analyysiä on tehty. Äänestysprosentti jäi Helsingissää alhaiseksi. Miksi ? Nukkuvia äänestäjiä oli liikaa, 4/10 nukkui. Tulevat 4 vuotta näyttää mihin suuntaan Hesassa mennään. Paraneeko kunnalliset palvelut vai ei, säilyvätkö lähipalvelut. 

Kampanjointikokemus oli oppia tulevaisuuteen. Vaikkei tällä kerralla valtuustopaikkaa irronnut niin olen yhtä kokemusta rikkaampi. Työ ei tähän lopu. On oltava tuntosarvet pystyssä ja tarpeen tullen otettava kantaa pelkäämättä. On siis pidettävä silmät ja korvat auki. 

Kirjoitin heti vaaliviikonlopun jälkeen puolueosaston pj:nä kirjelmän nuorisolautakunnalle koskien Tapulikapungin nuorisotalon kilpailutuksesta. Osastollamme oli 0-19 vuotiaitten asukaslukumäärä toiminta-alueeltamme, jotka kirjoitettin kirjeeseen. Kilpailutus kaatui 3-6.

Otin henkilökohtaisesti yhteyttä Helsingin kaupungin vammaisneuvostoon toiminnasta ja nettisivuistaan, joissa on vanhoja tietoja. Vastauksena tuli ettei kaupunki anna resurssia pitää nettisivuja yllä. Haloo, paljonko maksaa nettisivujen ylläpitäminen ? Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen ja Suomen suurimmista kaupungeista ei pidä vammaisneuvoston sivuja ajantasalla.

Kokoomuksen nuorten varapj. lausunto lapsilisistä oli melkoinen pamaus. Ei lapsilisillä rikastuta. 

Terveyskeskusmaksut saadaan pois vuoden 2013 ja näin ollen palataan ennen 90 luvun lama-aikoihin jolloin ei ollut terveyskeskusmaksuja (näin ymmärsin ja muistelen). Maksun poisto on tasa-arvokysymys työterveyspalveluihin verrattuna.
Mutta mutta, 3.11.2012 HS luki että aloitettaisiin selvittämään terveyskeskusten supistamista. Ja juuri tästä terveyskeskusten supistamisista/lakkauttamisesta alueemme asukkaat olivat huolissaan ennen vaaleja. Yhdistyksemme on myös huolissaan toiminta-alueemme terveyskeskuksista, joita on Jakomäen ja Puistolan terveysasema, ettei niitä lakkauteta. Toiminta-alueellamme asuu n. 21000 asukasta ja vain Puistolan terveysasemalla on labra. Jakomäen tevveysaseman vieressä on palvelutalo kuten myös Puistolan terveysaseman lähellä. Henk.koht. ja yhdistyksen puolesta tulemme olemaan valppaina puolustamassa lähipalvelujamme.

Olen itse laittanut toiveeni luottamuspaikoista. Puolueiden välillä on luottamuspaikkaneuvottelut käynnistyneet. Jännityksellä odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ja jos luottamusta on vielä niin olen käytettävissä Puistolan Demarien puheenjohtaja valinnassa, joka päätetään osastomme syysvuosikokouksessa keskiviikkona 21.11.12 klo 18.00 alkavassa kokouksessa. 

Ajatuksia voit lukea myös Facebookista sivuiltani Arzu Caydam-Lehtonen - erityinen ääni

Enemmän tekoja. Vähemmän loruja.

KAIKKI ÄÄNESTÄMÄÄN

Kaikki äänestämään sunnuntaina 28.10.12 . Oman äänestyspaikkasi löydät äänestysoikeuslipukkeesta, joka on tullut postitse jo viikkoja sitten.

Tule kanssani vaalivalvojaisiin sunnuntaina 28.10.12

Tule kanssani jännittämään vaalituloksia. Olen itse jo ilmoittautunut. Ilmoittautumiset torstaihin 25.10.12 mennessä. Tavataan klo 19.00 uudistetun hotelli Paasitornin edessä. 


Vaalivalvojaiset Paasitornissa

Tervetuloa kunnallisvaalien vaalivalvojaisiin sunnuntaina 28.10.2012 klo 19.30 alkaen P

aasitornin Sirkukseen, Paasivuorenkatu 5. Sisäänkäynti HTY:n pääovista.

Ohjelmassa on yhteistä vaalitulosseurantaa ja pohdintaa vaalituloksesta. Tilaisuuden juontaa puoluesihteeri Reijo Paananen ja musiikista vastaa Syndrome.

Jutta Urpilainen Reijo Paananen
puheenjohtaja puoluesihteeri

Vaalivalvojaisten järjestelyn vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumiset 25.10. mennessä alla olevan linkin kautta.

Lisätietoja puh. (09) 478 988 klo 10-12, 13-15 tai
sähköpostitse maarit.hirvensalo@sdp.fi

Ilmoittaudun juhliin
https://www.surveypal.com/app/f?_d=0&_aid=107888280&_k=7dPwR9LY29sJi1sumdbDeRRO080wYdqno_aCZQAphcu0dG4Yp_9uY7CCunv_eKod

SDP tiedote 23.10.2012

Helsingin Demarit tyytyväisiä yötaksan poistoon

Helsingin Demarit ovat tyytyväisiä HSL:n päätökseen poistaa yötaksa kausilippua käyttäviltä ensi vuoden alusta. Yön joukkoliikennettä pitää kehittää joustavaksi ja turvalliseksi.

"Ylimääräisen maksun perimisestä luopuminen rauhoittaa tilannetta busseissa ja palvelee joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä eli kausilippua käyttäviä" tote

aa HSL:n hallituksen jäsen Tarja Kantola.

Helsingin Demarit ovat myös tyytyväisiä siihen, että lippujen hintojen korotukset pystytään pitämään maltillisina. Tähän päästään sillä, että joukkoliikenteen hintoja tuetaan verovaroilla. Helsingin osalta tämä ns tariffituki on 51,5%.

Lippujen osalta Helsingin Demarien vaatimuksena on eläkeläisten liikkumisen ja asioinnin helpottaminen keskipäivän alennuslipulla. Tavoitteenamme on myös lastenlipun ikärajan korottaminen vuodella 18-vuoteen. Näitä tavoitteita ei valitettavasti saatu sovittua nyt, mutta HSL aloittaa vielä tämän vuoden puolella neuvottelut kuntien kanssa uuteen vyöhykelippujärjestelmään liittyvistä alennusjärjestelmistä.

"Tavoitteena on helsinkiläisille hyvä ja joustava joukkoliikenne ja eri ikäisten ihmisten liikkumisen helpottaminen. Palveleva joukkoliikenne on olennainen osa hyvää elämää Helsingissä."

Lisätietoja:

Tarja Kantola, kaupunginhallituksen ja HSL:n hallituksen jäsen, 050 5550833

Risto Kolanen, Helsingin demareiden pj, 0400 204844