Mikä on muuttunut ensimmäisestä blogikirjoituksestasi (2.8.2012)

Hetki omaa aikaa ennenkuin esikoinen tulee koulutaksilla kotiin ja kuopus katsoo tvtä. Rauha maassa :)

Rupesin selailemaan omaa blogisivujani, jotka ovat jääneet jo jonkun aikaa päivittämättä :(
Blogi sivujani on kiva lukea näin jälkeenpäin ja analysoida että onko ajatukset edelleen samanlaisia vai ovatko ne muuttuneet maailman menossa toiseksi.

Ensimmäisessä blogikirjoitukseni jälkeen on elämä muuttunut, osaksi helpottanutkin kun lapset ovat kasvaneet.

Mikä on muuttunut:

Esikoiseni on toista vuotta kehitysvammaisille suunnatussa koulussa, joka on 5. vuotinen. Siellä opiskellaan kädentaitoja viidessä eri pajassa: metalli-, savi-, leipomo-, kutomo- ja puupajoissa. Syys- ja kevätlukukautena on koulun oppilailla kuukauden asumisharjoittelujakso, jossa opettelevat itsenäistymistä. Esikoiseni pelaa edelleen Puistolan Urheilijat Energiset Haukat erityisjalkapallojoukkueessa, 12. vuosi menossa. Hän on oppinut monenlaisia taitoja ja omatoimisemmaksi, vaikka edelleen pitää jossain asioissa muistuttaa ja katsoa perään.

Keskimmäinen aikuinen lapseni muutti loppukesästä  2014 kotoa omilleen. Kyllähän se oli aikamoinen elämänmuutos näin äidin näkökulmasta. Hän pääsi lukion jälkeen opiskelemaan kokkilinjalle ja opiskelun lomassa käy töissä sekä harrastaa edelleen myös Puistolan Urheilijoissa jalkapalloa, 14. vuosi menossa. On ollut ilo seurata miten hän on hoitanut itsenäisesti monia asioita, vaikka äitinä on aina mielessä että miten muuttuvassa maailmassa yleensäkin nuoret selviävät kun on monenlaisia haasteita.

Kuopus on lopettamassa 6. luokan ja siirtyy yläasteelle lähikoulun liikuntaluokalle. Se mitä tulevaisuus tuo hänen osaltaan on vielä auki, jota mietitään varmasti seuraavat kolme vuotta yläasteen aikana. Hänkin harrastaa jalkapalloa Puistolan Urheilijoissa, 7. vuosi menossa. Sitä ennen hän oli mukana NaperoFutiksessa. Ikä tuo omat haasteet ja välillä täytyy laskea 10 / 100 / 1000, mutta aina niistä selvitään :)

Tätä kirjoittaessani odotamme kovasti perinteistä tyttöjalkapallojoukkueiden Stadi cupia 2.6.-7.6.15, jossa kaikki kolme lastani pelaa. Myös erityislapseni, jonka pelit ovat sunnuntaina 7.6.15 Töölöössä. Kesäkuun ensimmäinen viikko menee siis Käpylän ja Töölön kentillä, jo 11. / 12. kerta. Tänä vuonna Stadi cup viettää 30. vuotistaivaltaan. Stadi cup on kesän kohokohta :)

Kunnallisvaalien 2012 jälkeen vuonna 2013 sain luottamuksen päästä mukaan Helsingin kaupungin vammaisneuvostoon SDP puoluemandaatilla. Se oli oma henkilökohtainen tavoitteeni, joka toteutui.
Vuonna 2014 olin mukana Stadin Demarien piirihallituksessa. Sain kutsun myös SDP vammaispoliittisen jaoksen jäseneksi. Jaoksen tehtävänä on mm. kirjoittaa SDP:lle oma vammaispoliittinen ohjelma, joka on ollut alkuvuonna 2015 kansalaiskanavalla kansalaisten lausunnolla.
Toimin 5. vuotta Puistolan Sos.dem. Työväenyhdistyksen puheenjohtajana sekä Eduskuntavaaleissa 2015 toimin yhdistyksemme kautta ehdokkaan Sinikka Vepsän vaalipäällikkönä. Olen taas yhtä kokemusta rikkaampi.
Minua pyydettiin esikoisen koulun kannatusyhdistykseen mukaan, enkä osannut kieltäytyä :) Kuopuksen ala-asteen koululla olen johtokunnassa varajäsenenä, jossa olen valmis jatkamaan vaikkakin kuopus siirtyy toiseen kouluun sekä Puistolan Urheilijoissa toimin jalkapallojaoston varapuheenjohtajana. On ilo ja kunnia pyrkiä vaikuttamaan monien lasten ja nuorten toimintaan sekä tulevaisuuteen.

Työssä olen edelleen koulunkäynninavustajana ala-asteen koululla. Vapaa-ajallani käyn katsomassa lasteni jalkapallopelejä ja pyrin vaikuttamaan politiikassa,. Organisointikykyä tarvitaan, jotta saa yhteensovitettua lasteni jalkapalloharjoitusten ja pelien aikataulut sekä politiikassa vaikuttamisen.
Aika ajoin ehtii tapaamaan lähiomaisia, ystäviä ja tuttujakin, vaikka aika on kyllä kortilla. Mielessäni olette ja toivon mukaan joku kaunis kesäpäivä ehtisimme tapaamaan :D

Tätä kirjoittaessani koulupäiviä ei ole kovin montaa jäljellä. Kevät- sekä valmistujaisjuhlia odotellaan monissa perheissä. Toivon kaikille koululaisille ja oppilaille Oikein Mukavaa Kesälomaa sekä lukion tai ammattikoulunsa päättäneille Onnea Ylioppilaaksi tai ammattiin valmistumisen johdosta !

Vammaispalvelun matkapalvelutaksimatkat ja HSL matkakortti

1.2.2014 otettiin käyttöön uudet väliaikaiset matkapalvelutaksikortit
Uudet magneettikortteja on tullut asiakkaille käyttöottopäivämäärän jälkeen, koska kortteja tekevä yritys sai tehtyä n. 800 kortti päivässä, jotka lähetettiin ensin vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille ja he lähettävät asiakkailleen uudet väliaikaiset magneettikortit. Osan asiakkaiden "vanhat" sirukortit oli suljettu, joita on jouduttu avaamaan uudelleen, jotta pääsevät liikkumaan matkapalvelun takseilla.

Miksikö väliaikaiset ?
Siksi kun sirukortin siru ovat "vanhentuneet" ja uutta korttia on kehitetty vuosi-pari, mutta tarjouspyyntöihin ei ole vastannut montaa yritystä, jotka tekevät ko. kortteja. Ymmärtääkseni syksyllä 2013 oli valoa tunnelin päässä, kunnes matkapalvelun maksupäätejärjestelmän muutoksista oli tiedotettu SoTe-virastoa loka-marraskuussa 2013. Tällöin SoTe-virasto oli vielä toiveikas saada uusi taksikortti tammikuun 2014 aikana. Juuri ennen Joulua 2013 oli tullut tietoa ettei uutta korttia saada tammikuun 2014 aikana käyttöön. Uudet matkapalvelun taksikortit tulevat kevään 2014 aikana.
Tästä johtuen SoTe-virasto on joutunut tilaamaan 14 000 matkapalvelun asiakkailleen väliaikaiset taksikortit, jotka ovat magneettikortteja.

Nyt ainakin helmi-maaliskuun 2014 aikana matkapalvelun kautta tilatut taksit EIVÄT ota omavastuuta käteisenä. Näin ollen vammaispalvelulta on lähetetty asiakkaille uuden väliaikaisen magneettikortin mukana helmikuun 2014 omavastuista tilisiirtomaksulappu, jossa eräpäivä on 14.2.2014. Tiedustelin asiaa oman alueen taksimatkoista vastaavalta henkilöltä että miksi asiakas maksaa etukäteen omavastuuosuutensa niin vastaus oli että maksu tulee maksaa ja käyttämättä omavastuuosuudet siirtyvät seuraavalle kuukaudelle (TÄSSÄ VÄLISSÄ TOTEAN ETTEI MATKAPALVELUN MATKAT SIIRRY SEURAAVALLE KUUKAUDELLE, mutta rahat siirtyvät). Vammaistyönjohtaja totesi että käyttämättä olevat omavastuut palautetaan asiakkaalle (ilmeisesti jossain vaiheessa). Hän totesi että taksimatkoista on pidettävä itse kirjaa, mutta jatkoi että osa vammaisista eivät välttämättä osaa itse pitää kirjaa matkapalvelutaksimatkojensa lukumäärästä, jota hankaloittaa sekin että onko asiakas matkustanut yksin / kimppakyydissä.

Asiakas eli tässä tapauksessa vammainen itse / hänen omaisensa voi tiedustella Palmian matkapalvelusta  montako matkaa on käyttänyt ja montako vielä on käyttämättä (pitänee soittaa viikottain että pysyn vanhempana matkojen määrissä). Taksimatkoista asiakas maksaa omavastuun  lapset 1,10 € / aikuiset 2,2,0 €. Taksimatkat tilataan etukäteen ja Matkapalvelussa kyytejä yhdistetään mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeiksi. Kimppakyydeistä asiakas ei maksa omavastuuta ja kortista veloitetaan vain 1/2 matka. Eli jos kaikki 18 matkaa ovat kimppakyytejä niin käytännössä matkoja on max 32 yhdensuuntaista matkaa / kk. Toivon Palmian matkapalvelussa työskenteleville pitkää pinnaa sinä aikana kunnes uudet taksikortit tulevat käyttöön.
Maksupäätejärjestelmän kehittäminen on pistetty hetkeksi jäihin, mikäli ymmärsin oikein niin siksi että saadaan ensin 14 000 asiakkaan uudet sirukortit tai minkälaiset kortit tuleekaan kehitettyä ja käyttöön.

Täytyy todeta että onpa melkoinen sekamelska ja vammaisten  + omaisten tulisi ymmärtää missä mennään.

Huhuna kuultua että Palmian matkapalvelu kilpailutetaan. Tähän vammaistyönjohtaja vastasi ettei hänen tietääkseen ole näin ja että Palmia jatkaa, mutta ilmeisesti kilpailutetaan kuljetusfirmoja eli mikä yritys jatkossa ajaisi. Melko hämmentävää !!!

HSL matkakortista
HSL matkakortit ovat vielä voimassa 31.3.2014 asti. Jokaiselle HSL matkakortin haltijalle tehdään erillinen päätös että palvelu puretaan. Vammaispalvelusta tulee kevät-talven aikana kirje.
Kyselin että miten määritellään vaikeavammainen eli poistuuko HSL matkakortti vaikeavammaisilta vai kaikilta vammaispalvelun asiakkailta. Kerroin kehitysvammaisten keskuudessa tulleesta hämmennyksestä että poistuuko HSL kortti heiltäkin, jotka ovat saaneet matkapalvelukortin yhteydessä HSL matkakortin. Ja mikäli ymmärsin oikein niin HSL kortti poistuu myös kehitysvammaisilta, mutta mikäli kehitysvammainen käy työ-tai päivätoimintakeskuksessa päivittäin niin heille HSL kortti myönnettäisiin kehitysvammalain mukaan.

Kommentteja tuli että nyt kun HSL matkakortti poistetaan niin eri vammaisryhmät tulee varmasti anomaan lisää matkapalvelun taksimatkoja, jotta pääsevät harrastuksiin ja muihin vapaa-ajan menoihin, joihin vammaisillakin on oikeus kuten kantaväestöllä. Se jää siis nähtäväksi että miten "säästö"päätös on todellisuudessa säästöä. Lain mukaan matkapalvelumatkoja on myönnettävä VÄHINTÄÄN 18 yhdensuuntaista matkaa / kk, huom ! vähintään eikä tässä luvussa ole työ-tai opiskelumatkoja.

HSL matkakortin poistamisesta on tehty oikaisuvaatimus, joten nähtäväksi jää miten tämä päättyy.
Koko tämä kuvio on hämmentänyt niin vammaisia itseään heidän omaisiaan !!!

Totean monen vammaisen omaisen puolesta että kyllä tässä vanhemmat  saavat / joutuvat olemaan valppaana, varsinkin niiden vammaisten kohdalla jotka eivät kykene itse hoitamaan asioitaan.

Vuosi 2014

Vuosi 2014 on alkanut vauhdikkaasti eikä varmastikaan vauhti hiljene kun toukokuussa on EU-vaalit, jonka jälkeen alkaa valmistautuminen vuoden 2015 Eduskuntavaaleihin. Seuraavat kolme vuotta on vaalivuosia.

Mutta kaiken tämän keskellä on saanut lukea ikäviäkin uutisia. Mm. Terhokodista ja vammaisten HSL matkakortin poistamisesta. 

Molemmista on pistetty adressit jo näköjään pystyyn

Terhokoti -adressi löytyy http://www.adressit.com/terhokodin_saattohoitoa_helsinkilaisillekin

Vammaisten matkakortti -adressi löytyy http://www.adressit.com/maksuton_hsl-matkakortti_palautettava_helsinkilaisille_vammaisil

Terhokoti on 17-paikkainen saattohoitokoti, joka sijaitsee Helsingin Lassilassa. Lisää voi lukea http://www.terho.fi/essitely .

 

Vammaisten matkakortin poistaminen kuohuttaa vammaisten keskuudessa. Ja miksikö ? Siksi koska nyt heiltä rajoitetaan itsenäisen kulkemisen mahdollisuus yksin tai perheensä kanssa vammaispalvelulain mukaisten taksimatkojen lisäksi sekä oppia käyttämään julkista liikennettä. Niitä on myönnettävä vapaa-ajan matkoihin VÄHINTÄÄN 18 matkaa / kk eikä siihen lukuun sisälly työ-tai opiskelumatkoja.

 

Päivä- ja työtoimintakeskuksissa (ovat soten alaisuudessa toimivia toimipisteitä) tehtäneen retkiä julkisillakin, ja matkakortti on ollut enemmän kuin hyvä asia eli toimintakeskuksistakin on päästy kulkemaan toimintakeskuksen ulkopuolelle tutustumaan rakkaaseen kaupunkiimme. Nyt kun vammaisilta viedään matkakortit niin monella vammaisella ei välttämättä ole varaa ostaa matkakorttia taksimatkojen lisäksi niin miten käy toimintakeskuksien retkien vai siirtyvätkö toimintakeskukset käyttämään taksimatkoja ?

 

18 matkaa riittää 9 edestakaiseen matkaan eli n. 2 vapaa-ajanmenoihin / viikko. Kuvitelkaa itsenne vammaisen elämään ja ettette pääsisi menemään vapaa-ajan menoihin kuin kaksi kertaa viikossa. Tämä tarkoittanee sitä että mikäli vammainen on aktiivinen liikkuva kuntalainen niin hän tulee tarvitsemaan enemmän kuin tuon VÄHINTÄÄN 18 matkaa / kuussa.

 

Helsinki ja Espoo ovat olleet tämän palvelun myöntäjinä myötämielisiä. En ymmärrä että nyt on vedottu jopa siihen kun muut kunnat eivät myönnä. Miksi Helsinki ei voisi palvella vammaisiaan ja olla esimerkkinä. Taloudellisia syitä ei voi olla etenkin kun kaupunginvaltuuston lisäsi euroja sote-lautakunnalle, ymmärsin ettei tätä matkakortin poistamista olisi tarvinnut tehdä ainakaan taloudellisin syin. Voin olla ymmärtänyt väärinkin.

 

Asia on "siirretty" HSL:lle, jolla on parhaillaan menossa isot uudistussuunnitelmat koskien matkavyöhykkeitä ja lippuja, jotka olisivat valmiita toivon mukaan vuonna 2017. Parannuksiakin tulee alennuslippujen suhteen, mutta vammaisille ei ole suunniteltu tässä vaiheessa vielä matkakorttia koko HSL alueelle. Vaikeus on se kun monet lähikunnat eivät ole asiaa ilmeisesti käsitelleet. Lähikunnat voisivat ottaa asian käsittelyyn sote-lautakunnissa ja kunnan vammaisneuvostoissa. HSL ilmeisesti tutkii nyt asiaa, mutta ennen kokonaan uudistuvaa järjestelmää ei ymmärtääkseni HSL:n kautta tule uusia alennuslippuja.

 

Vammaisella saattaa olla säännöllisiä viikoittaisia mm. liikuntaharrastuksia ja kulttuurimenoja (kirjastossa käynti tms.). Esim. vammaispalvelun kautta voi vammaisella olla keharikaveri (en muista varsinaista nimeä, mutta muistuttaa kulttuurikaveria), jonka kanssa vammainen menee viikoittain uimaan / kulttuurikäynneille / muihin vapaa-ajan menoihin ja tässä on HSL matkakortti ollut oiva palvelu, jonka kautta vammainen on tutustunut julkiseen liikenteeseen. Nytkö vammainen ja keharikaveri joutuvat tilaamaan AJOISSA matkapalvelutaksin, jotta voivat mennä uimaan / kirjastoon / muihin menoihin ?? Matkapalvelutaksi pitää tilata ajoissa tarkkoine haku- ja paluuaikoineen +paikkoineen. Eli nyt rajoitetaan liikkumisvapautta tämänkin osalta.

 

Kaupunki maksaa loput matkapalvelutaksimatkalustannuksista, joten kustannukset tämän osalta tullee todennäköisesti nousemaan. Toivottavasti Helsingin kaupungin vammaispalvelut ovat varautuneet tähän kustannuksen nousuun.

 

Todellisuus on tämä; vammainen maksaa vammaispalvelun mukaisista taksimatkoistaan omavastuun, joka on vammaisilta aikuisilta n. 40 € / kk ja sen päälle jos vapaa-ajan menoja olisi yli Helsingin kuntarajan niin pitäisi ostaa seutulippu, joka on 95,80 € ellei vammainen, joka on työkyvyttömyyseläkkeellä saa eläkeläishinnalla. HSL sivuilla oli tälläinen teksti
"" Henkilökohtaista matkakorttia käyttävät eläkeläiset voivat tietyin edellytyksin matkustaa alennushintaan. 

Alennuksen voi saada matkakortin kausi- ja arvolipuista. Alennusoikeus talletetaan matkakorttiin palvelupisteessä.

Eläkeläisen on asuttava vakituisesti HSL-alueella: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Keravalla tai Sipoossa.

Alennukseen ovat oikeutettuja:

• Kelan maksamaa kansaneläkettä saavat henkilöt, jotka eivät saa takuueläkettä. Alennuksen suuruus on 25 %.
• Kelan maksamaa täyttä tai osittaista takuueläkettä saavat henkilöt. Alennuksen suuruus on 50 %. ""

Tämän lisäksi matkakortin omistaneet vammaiset ovat voineet liikkua tasavertaisena perheensä kanssa julkisilla, varsinkin jos perheellä ei ole autoa. Aikuinen vammainen kustantaa itse omat menonsa asuu hän syystä / toisesta vanhempiensa luona tai tukiasunnossa. Pienestä n.750 euron eläkkeestään vammainen kustantaa asumis-, ruoka-, toimintakeskuksen ateriamaksut (ovat noin 100-150 € / kk) yms. tarpeelliset menonsa.

SUMMASUMMARUM niin vammainen maksaa tasa-arvoisesta liikkumisvapaudestaan tuplahinnan, taksimatkojen omavastuuosuus + matkakortin. Hyvin usein vammainen on eläkkeellä, koska työllistyminenkin on HANKALAA. Tämäkin on asennekysymys ! Vammaisia pidetään mieluimmin päivä- tai työtoimintakeskuksissa vaikka heillä olisi motivaatiota olla töissä ja he soveltuisivat moniin aloihin töihin. Työllistämisen kautta vammaisiltakin saisi veroeuroja.

Vammaisten työllistämiseen saa monenmoisia tukia. MIKSI siis Helsingin kaupunki ei hae näitä tukia ja palkkaa vammaisia osa-aikatyöhön ?? Vammaisneuvostossa otimme työllistämisasian esille niin virkamies totesi ettei kaupunki työllistä vammaisia vaan kaupunki pyrkii etsimään yksityiseltä puolelta vammaisille töitä. Olen edelleen TYRMISTYNYT tästä asenteesta 2010 -luvulla.

Mukavaa viikonloppua !

Lasten oikeuksien päivä keskiviikkona 20.11.2013

Suomen Unicef ry:n MUKANA -kampanja 14.11.2013-30.4.2014.
Ensi viikon keskiviikkona 20.11.13 on Lasten oikeuksien päivä, tänä vuonna teemana on vammaisten lasten oikeudet.
Tarkempi teema on vapaa-ajan toiminta
http://www.unicef.fi/mukana

Medialle suunnatussa tiedotteessa on PALJON PAINAVAA asiaa. Siinä todetaan myös siitä kun YK-komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia.
http://www.unicef.fi/files/unicef/mukana/TAUSTA_vapaa-aika_nettiin.pdf

20 vuoden kokemuksesta voin todeta että allekirjoitan sen että mielekäs vapaa-ajanharrastustoiminta on myös vammaiselle tärkeää, jotta vammainenkin pääsee tapamaan muita ihmisiä kuin vain omia perheenjäseniä sekä sen että vanhempien aktiivisuudesta on kiinni mitä tukia ja palveluita vammainen saa, jotta vammainen pääsee mukaan yhdenvertaisena kansalaisena osallistumaan vapaa-ajanmenoihin. Liikunta on tärkeää vammaiselle ikään katsomatta terveydellisistä syistä. Kulttuuri on tärkeää sosiaalisista syistä. Liikkumattomuus aiheuttaa painonnousua, joka on ISO riski jos / kun vammainen lapsi istuu vain kotona.

Allekirjoitan myös sen että vammaisen lapsen harrastustoimintaan saaminen / kuljettaminen on paljon vanhempien aktiivisuudesta kiinni, etenkin aikuisiässä olevien vammaisten kohdalla.  Kaikki kun eivät kykene / osaa liikkua yksin julkisilla. Syitä itsenäiseen kulkemiseen tai osaamattomuuteen voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin että vammaiselta puuttuu suuntavaisto liikkua julkisissa paikoissa / kommunikointikykyä / tms. Normaali 18 vuotta täyttänyt nuori kulkee itsenäisesti verrattuna vammaiseen nuoreen.
Kaikilla vammaisperheillä ei ole autoa ja harrastustoiminta voi olla kaukana omalta asuinalueelta ja vammasta riippuen julkisilla kulkeminen voi olla hankalaa, mm. pyörätuolissa istuva / liikuntarajoitteisen kanssa. Tämän vuoksi matkapalvelun taksimatkojen saaminen olisi kaiken A ja O. Mutta ikävä kyllä keskusteltuani vammaisen lapsen ja nuoren vanhempien kanssa saan kuulla edelleen etteivät ole tietoisia vammaispalvelun matkapalvelutaksimatkoista. Moni kunta on rajoittanut kuljetuspalvelujen määräksi enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuussa. 18 matkaa on lakisääteinen MINIMI. Nämä edut EIVÄT ole tuplaetuja vaan auttavat vammaisia lapsia ja heidän perheitään.

10 vuotta olen toiminut Puistolan Urheilijoihin toukokuussa 2003 perustamassani erityislasten ja -nuorten jalkapallojoukkueessa joukkuejohtajana ja olen viikottain tekemisessä eri diagnoosilla olevien lasten ja nuorten kanssa. Olen huomannut että kun aikuisiän saavuttanut vammainen muuttaa tukiasuntolaan ja mikäli vammaisella ei ole tai ei saa (näitäkin tapauksia on) taksimatkapalvelua niin hänkin "katoaa" harrastuksen parista tai vähentää harrastuksessa käyntejä, koska tukiasuntolasta ei henkilökunta kuljeta vammaista harrastuksiin (joka on ymmärrettävää).

Vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisikäisen perheitä tulisi tukea räätälöidysti perheen tarpeiden mukaan. Pienen vammaisen lapsen vanhemmat tarvitsevat erilaista tukea kuin nuoren tai aikuisiässä olevan vammaisen vanhemmat. Nykyään vanhemmat joutuvat valitettavan usein tekemään oikaisuvaatimuksia jopa Aluehallintovirastoon asti, joka on pitkä ja raskas prosessi. Vammaispalvelujen olisi toimittava moitteettomasti niin että perheisiin oltaisiin aidosti yhteydessä kiinnostuneena perheen jaksamisesta, jo senkin vuoksi että kun vanhemmat jaksavat niin lapsellakin on paremmat oltavat.
Normaalilapsiperheilläkin on haasteita mm. työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, mutta vammaisen lapsen vanhemmilla haaste on isompi koska lääkäri-ja terapiakäyntejä on useampia kuin normaalilapsen kanssa. Toivottavasti kunnat tukevat jatkossakin vammaisia lapsia, nuoria ja aikuisikäisiä sekä heidän perheitään.

Lapsiperheiden avun ennaltaehkäisystä

Helsinki (onkohan näin muissakin kunnissa) ehdottaa ottamaan yhteyttä MLL:n lastenhoitoapuun, tekemään lastensuojeluilmoituksen tai jopa lapsen sijoittamista lastenkotiin. Kolmen lapsen äitinä tämä on melko sydäntä särkevää luettavaa. Toki ymmärrän että jostain ja monestakin asiasta on säästettävä, mutta heikompien ja puolustuskyvyttömien kuntalaisten puolta tulisi puolustaa. Monet vanhemmat ja perheet eivät jaksa itse taistella väsyneenä perhe-ja työelämän pyörittämisen keskellä. Silloin tarvitaan meitä vahvoja puolustajia. 

MLL lastenhoitoapu on hyvä vaihtoehto sitä en kiellä, mutta kun katsoin MLL sivuja niin neuvo on että perhe tilaa itse palvelun ja toimii hoitajan työnantajana vastaten työlainsäädönnöistä ja työnantajavelvoitteista. Perhe maksaa hoitajalle käteisenä 8,20 € / tunti ja minimipalkka on kahden tunnin palkka. Sunnuntaisin tuntikorvaus on tuplahinta. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lastenhoito/

Onko lapsenedunmukaista että lapsi / lapset otetaan omilta vanhemmiltaan lastenkoteihin ? Tai kun perhe tekee lastensuojeluilmoituksen itsestään kun ovat väsyneitä ja tarvitsisivat apua niin pelkäävät että lapsi saatetaan ottaa huostaan. Tämäkään ei ole lapsenedunmukaista suurimmassa osassa tapauksissa. Ymmärtääkseni kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin halpoja vaihtoehtoja Helsingin kaupungille eikä millekään muillekin kunnille. 

Missä on ennaltaehkäisevä apu ja tuki ? Mielestäni lapsiperheitä pitäisi auttaa perhekohtaisesti heidän ollessaan väsyneitä eikä vasta sitten kun ovat ihan Burn Outissa tai kun pahin mahdollinen on tapahtunut eli perheen lapsi / lapset on tapettu + perään jopa toinen tai molemmat vanhemmat. Montako näitä ikäviä uutisia pitää sattua ennenkuin avuntarpeisiin herätään ? Monet vanhemmat saattavat tarvita tukea vanhemmuuteen, jossa on haastetta näinä päivinä kun lapset vaativat kaikenlaista, osa lapsista vetoaa "kaikilla muillakin on tuota ja sitä" ja työkiireiden vuoksi / jaksamisen rajoilla annetaan monesti periksi lapsen vaatimuksiin. Ei uskalleta sanoa EI.

Lapsiperheitä tulisi kuunnella. Alle kouluikäisten perheiden lähin auttaja ja avun tarpeen tunnistus tulisi olla sosiaali-ja terveysasemien neuvoloissa. Kouluikäisten perheiden lähin auttaja voisi olla koulussa oppilashuolto, mutta psykologit & kuraattorit & terveydenhoitajat joutuvat jakamaan työpäivänsä 2-3 koulun kesken niin heillä ei ole aikaa kuin muutamia minuutteja / oppilas ja perhe, toisen asteen oppilaitoksissa aikaa on vielä vähemmän. Avuntarve ja ongelmat olisi hyvä tunnistaa viimeistään peruskoulun aikaan eikä vasta toisen asteen koulutuksessa. Mitä aiemmin avuntarve huomataan sen halvempi kustannus on kuten nyt on huomattu 90-luvun laman jälkeen kun lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, kulut ovat sen mukaiset. 

Lisäksi terveydenhoitajia / kuraattoreita / psykologia saatetaan vaihtaa jopa kesken lukuvuoden. Mutta onko niin että perheet eivät uskalla kertoa neuvoloissa / koulussa oppilashuollon väelle väsymyksistään ja avun tarpeistaan peläten lastensuojeluilmoitusta ja huostaanottoa ? 

Vanhempien on käytävä nykyisin töissä, jotta saa maksettua asunnon vuokrat / asuntolainat + vastikkeet, ruokaan on riitettävä rahaa ja muihin lapsiperheen pakollisiin menoihin. Ne joilla ei ole töitä niin toivottavasti saavat mm. asumistukea ja muita tukia, jotta voivat elää hyvää perhe-elämää. 

Myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille vastaavat ehdotukset ovat kuulemma tuttuja. Lastensuojeluilmoituksen tekoa suositellaan vammaisperheille keinona saada apua lapsen vammaisuuden ja sairaudesta johtuvaan lisääntyneeseen hoitoavun tarpeeseen. 

Erinäiset palvelut ja edut eivät ole suinkaan tuplaetu vammaislapsi ja -nuoren perheissä. Monella vammaisilla voi olla monivammaisuutta tai synnynnäinen vamma aiheuttaa lisäsairauksia, jotka vaativat enemmän hoitoa. Tiedän ympäriltäni 20 vuoden ajalta että monen vammaisperheiden toinen vanhempi, yleensä äiti, ovat jääneet kotiin hoitamaan vammaista lastaan. Ei ole helppoa yhdistää työ-ja perhe-elämää kun vammaisten lasten sekä nuorten kanssa käydään useammin lääkäreissä, terapeuteilla ja muissa yhteistyötahojen kanssa neuvotteluissa jne. Vaihtoehtoina äidit tekevät osa-aikatyötä. 

Se miksi äiti on jäänyt kotiin tai tekevät osa-aikatyötä on se että miesten palkat ovat isompia ja jos isä jäisi kotiin hoitamaan lapsia niin taloudellisesti se olisi perheen "kuolema" eli eivät pärjäisi senkään vertaa kuin että äiti jää hoitamaan vammaista lasta + siinä samalla perheen muita lapsia. Kouluaikoina vammaisen lapsen aamuhoidot eivät järjesty kovin helposti, taksifirmat tekevät koulukyytitaksikuljetusajat niin ettei oppilas istu 1 H pitempään / menosuunta yms. 

Me vammaisten lasten ja nuorten vanhemmat emme kaipaa tuplaetuja emmekä käytä etuja tarpeettomina. Osa palveluista sekä tuista tulevat tarpeeseen tai ovat vammais-, kehitysvamma- ja omaishoitolain mukaisia. Vammaislasten ja -nuorten perheille pitäisi vammaispalvelut saada yhdestä paikasta eikä niin että osa haetaan erityissosiaalityöntekijältä, toinen joltain toiselta kuten omaishoitajatuki ja kolmas jostain kolmannesta paikasta. Lisäksi Kela myöntää joitain tukia. Kehitysvammapoliklinikan lääkäreiden vastaanotot voisi sijoittaa alueellisesti keskittäen lähisosiaali-ja terveysasemille eikä vain kuten nyt Helsingissä on pelkästään Sofianlehdossa. Siellä lääkärillä ei ole laboratoriopalveluja eikä mitään muutakaan, siellä keskustellaan isomman tiimin kanssa vammaisen lapsen asioista. Samaisen voisi tehdä alueellisissa sosiaali-ja terveysasemilla. MM. Koillisessa-Helsingissä kehitysvammapoliklinikan tiimin muiden jäsenten työhuoneet ovat Malmilla saman katon alla ja lääkärin vastaanottohuone Sofianlehdossa Käpylässä. Malmin terveysasema voisi soveltua hyvin Koillisen-Helsingin vammaislasten ja -nuorten lääkäripalvelujen tarjontaan. Muilta alueilta varmasti löytyy myös vastaavanlainen "pääterveysasema". Sofianlehdosta vapautuisi lääkäripalvelujen huoneet mm. työtoimintaan tai tukiasuntotarpeisiin.

Hoitoapua pyytänyttä kehotettiin harkitsemaan lapsen sijoittamista

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hoitoapua-pyytanytta-kehotettiin-harkitsemaan-lapsen-sijoittamista/2013/09/1804932

Lastenhoitoapu loppuu - tuhannet helsinkiläisperheet ymmällään

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1804920/lastenhoitoapu-loppuu---tuhannet-helsinkilaisperheet-ymmallaan

Helsingin säästökuuri vie vammaisten matkakortit‏

HS:n 8.9.2013 lehden otsikon alla: "Vammaisneuvoston jäsenet tyrmistyivät, koska heitä ei kuultu ennen päätöstä". Tyrmistyin minäkin Helsingin vammaisneuvoston puoluejäsenenä tätä lukiessani
http://www.hs.fi/kaupunki/a1378530521723?jako=c5195242c76eee041e4be76b3e88c252&ref=fb-share

Nyt olen hyvin hyvin äimänä ja oikeastaan vihainen tälläisestä päätöksestä ! Ensinäkin vammaislain mukaan taksimatkojen kuukausimäärä on minimissään 18 matkaa / kk eli 9 matkaa edestakaisin. Helsingissä ei noudateta edes tätä lakia vaan minmistä on otettu maximi, silti kaikki eivät saa tuota 18 matkaa / kk. Säästöä.....tästä voi seurata taksimatkojen lisääntyminen, eikä se tuo säästöjä. Vaikea vammaiset ja muutkin vammaisryhmät ei saa välttämättä avustajia, jotka avustaisivat vammaisia ulos hoitamaan asioitaan, kulttuurin pariin yms. ja  nyt heiltä viedään tämäkin tukipalvelu etteivät pääse kulkemaan julkisilla välineillä ja olemaan itsenäisiä.

 

Muutenkin vammaisten vanhemmat ovat kovilla kun taistelevat vammais- ja kehitysvammalain mukaisista palveluista ja tuista.

Onko tosiaan sote-lautakunta ja kaupunginhallitus sitä mieltä että pois silmistä, pois mielestä ???
Samaisesta asiasta vammaisneuvosto oli antanut tammikuussa 2012 4-sivuisen lausunnon. Tämä asia kaivettiin pöytälaatikoista 2013 ilman että vammaisasiamieskään tiesi. Ilmeisesti koitetaan kepillä jäätä että mitä tekee uudet kaupunginhallituksen päättäjät.

Helsingin vammaisneuvostolla oli keväällä 2013 kokoukset 26.3.2013, 7.5.2013 ja 11.6.2013. Kesäkuun kokouksen esityslistaan pyysin tämän asian käsiteltäväksi kuultuani puskaradiosta. 

Hyvän hallinnontavan mukaan lautakuntien olisi kuultava vammaisneuvostoa ennen päätöksiä. Näin ei ole toimittu ! Itseasiassa vammaisneuvoston kesäkuun kokouksessa annoimme melko suorasanaisen lausunnon vammaisjohtajalle ja silti käy näin. Olen pettynyt !!!

Kesäkuulumisia 2013

En ole pitkään aikaan kirjoitellut blogiini. Kevät-talvella, huhtikuun alussa, suru kohtasi perhettäni. Suru oli minulle raskas, se helpotti hetkeksi vasta toukokuun puolen välin jälkeen. Kesällä kohtasin surun uudelleen. Perheenjäsenistä olen saanut voimia. On ollut arkisia asioita hoidettavana kuten mm. lasten kouluasiat, etenkin esikoisen osalta koska hän oli lopettamassa kaksi vuotisen valmentavan koulunsa ja hakuvaiheessa taistelin hänelle sopivasta koulupakasta. Kuopuksen luokan vanhempien kanssa pidimme lastemme puolta, jotta sama opettaja saisi jatkaa eikä taas vaihtuisi opettaja.

Kodin ulkopuolella oli myös velvollisuuksia, jotka koitin hoitaa niin hyvin kuin kykenin. Huhtikuun lopulla Puistolan Demareina emännöimme asukasiltaa, jossa vieraanamme oli apulaiskaupunginjohtaja Viljanen. Kiersimme hänen kanssaan Tapulikaupungissa, Jakomäessä ja Puistolassa kirjastot sekä nuorisotalot.
Omassa luottamustehtävässäni Helsingin vammaisneuvostossa olin ahkerana mukana. Maalis-kesäkuun aikana meillä oli kolme kokousta Kaupungintalolla. Olin jokaisessa läsnä ja jo ensimmäisessä kokouksessa kommentoin asioihin. Vammaisneuvostolla on tahtotila tulla kuulluksi. Lausuntoja olemme antamassa monestakin asioista. Olen henk.koht. vinkannut esityslistalle muutamia käsiteltäviä asioita kuten mm. vammaispalvelun kautta saatavan HSL matkakortin etuuden poistamisesta, suunnitelmissa on poistaa tämä etuus. Aktiivisuuteni on huomattu Vammaisneuvossa ja on jopa tultu kiittelemään. On tuntunut tosi ihanalta saada kiitosta. Parhaillaan Vammaisneuvosto on kesätauolla, mutta itse seuraan monia asioita koskien vammaisia. Nuorisotakuun toteutuminen vammaisten osalta taitaa olla "tuorein" asia mitä pitäisi seurata. Myös normaalien nuorten osalta seuraan mielelläni ja että miten se toteutuu. Toivottavasti kaikki nuoret ja vammaiset nuoret saavat opiskelu-, työharjoittelu- tai työpaikan 3 kk sisällä.

Stadin Demarit piirikokouksessa huhtikuussa eräs kokousedustaja otti esille vammaisten asiat. Pyysin kommenttipuheenvuoron, jossa totesin että Helsinki on tehnyt vammaispoliittisen selvityksen v. 2010, mutta lopullista ohjelmaa ei ole vieläkään. Totesin painokkaasti että toivoisin selvittelytyöt olevan ohi ja saataisiin vihdoin virallinen vammaispoliittinen ohjelma. Piirin johtaja totesi että perustetaan piirille oma vammaistyöryhmä, jossa olisin minäkin mukana. Toukokuun lopulla saatiin vihdoin sovittua palaveriaika, johon osallistui valtuustoryhmämme Osku Pajamäki, piirin toiminnanjohtaja ja itseni lisäksi kahden vammaisen lapsen vanhemmat. Toivottavasti kesälomien jälkeen tapaamme taas vammaistyöryhmän jäsenten kanssa ja voimme jatkaa keskusteluja miten Helsingissä saataisiin vammaisten asiat hoidettua kunnialla. Sitoohan YKn vammaisten sopimus Suomea ja Helsinkiä vaikka sitä ei ole vielä ratifioitu.

Olen laittanut Eduskunnan SDP kansanedustajille sähköpostilla tästä ratifiointiasiasta. Sain monelta edustajalta vastauksen että muistutin tärkeästä asiasta.
Nyt kaavaillaan vammais-ja kehitysvammalain yhdistämisestä. Sitä täytyy seurata ahkeraan. Jokainen vammainen, vammasta riippumatta, olisi otettava huomioon yksilönä eikä massana.
Sain myös tietooni että ulkoministeri Tuomioja on koonnut työryhmän YKn vammaissopimuksen ratifiointia koskien. Vuoden 2013 lopussa ymmärtääkseni työryhmän lausunto olisi valmis. Toivottavasti ratifiointipäätös tulisi tämän hallituskauden aikana kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Muistutan teitä kaikkia ettei isoa laivaa käännetä sormia napsauttamalla eli tämäkin taistelu vaatii sitkeyttä ja pitkää pinnaa. Pidetään yhdessä peukkuja !

Loppukeväästä sovin Puistolan Demarit pj:nä kaksi asukasiltaa syksyksi 2013. Ensimmäisen illan vieraana on apul.kginjohtaja Laura Räty (vastaa SoTesta ja Varhaiskasvatusvirastosta). Toinen asukasilta on marraskuussa ja samalla pidämme syysvuosikokouksen. Muitakin omia tapahtumiamme on syksyn aikana tai osallistumme mm. kaupunginosaseurojen järjestämiin tilaisuuksiin.

Vammaisneuvoston kokoukset jatkuu elokuussa ja syksyn 2013 aikana on neljä kokousta sovittu. Meillä on hyvä yhteishenki ja kova tahto puolustaa vammaisia vammaan katsomatta. Pyrin olemaan luottamukseni arvoinen.

Kohta alkaa perheemme loma osa 2. Lataan lomalla akkuja, jonka jälkeen arki voi taas alkaa. Arkeen kuuluu työssäkäynti, perheen kolmen lapsen futiskuviot ja politiikka. Organisointi on perheemme A ja O.

Toivotan kaikille ystävilleni ja tukijoilleni Oikein Rentouttavaa Kesää !

Esteetön koti, asuminen ja rakentaminen

Vammaisten koti  tulisi olla esteetöntä sekä koti tulisi olla avara, jotta huonekaluja olisi mahdollista sijoittaa väljästi, etenkin mikäli asukas käyttää apuvälineitä. Sisäänkäynneillä tulisi olla liuskat , jotta mm. pyörätuolilla liikkujat pääsevät kulkemaan ilman apua. Käsijohteet olisi hyvä sijoittaa kahdelle eri korkeudelle ja niiden tulisi jatkua 30 cm yli kaltevan osuuden. Asunnon eteisen on oltava tilava, jotta oven saa avattua tarpeeksi apuvälineillä liikkuessa. Mahdollisen pihan / parvekeoven kynnys on oltava sellainen että niistä pääsee ulos apuvälineilläkin. 

Asunnon rakentamisessa ja remontoinnissa tulisi ottaa huomioon asukkaan tarpeet. Normaalit huonekalut kuuluvat myös vammaisen kotiin. Asukkaan olisi pystyttävä liikkumaan mahdollisilla apuvälineillään yksin ilman että törmäilee huonekaluihin tai ovenkarmeihin.  Keittiössä tarvittavat kodinkoneet ja kaapistot tulisi sijoittaa niin että asukas ylettyy kodinkoneisiin ja kaappeihin sekä tiskialtaan alla oltava tilaa. Pesutiloissa on oltava myös riittävästi tilaa mahdollisten apuvälineiden vuoksi. Makuu- ja olohuoneessa on päästävä liikkumaan helposti. Oviaukot on oltava leveät mm. pyörätuolilla liikkujia ajatellen ja ehdottomasti kynnyksettömiä. Kehitysvammaisten näkökulmasta tukiasunto tulisi olla myös turvallinen ja laitteet helppokäyttöisiä.

Asunnon remontoitiin voi hakea tukea. Lisäksi yhteiskunta on valmis tarjoamaan palveluja omaishoitajalle, että hän pystyy hoitamaan läheisensä kotona mahdollisimman kauan. Omaishoitajan näkökulmasta katsottuna omaishoitajan olisi pystyttävä auttamaan omaishoidettavan liikkumista turvallisesti. Omaishoitajan ja eism. kehitysvammaisen vanhemman näkökulmasta katsottuna olisi hyvä kun omaishoidettava tai aikuinen lapsi saisi oman asunnon / tukiasunnon läheltä omaishoitajaa tai vanhempiaan. Nuorelle aikuistuvalle vammaiselle olisi turvallista opetella itsenäistymistä kun ei joutuisi muuttamaan kovin kauas lapsuuden kodistaan. 

Hyvää tietoa löytyy www.toimivakoti.fi . Heillä on pysyvät näyttelytilat Käpylässä, kannattaa käydä tutustumassa, josta löytyy kaikki viimeisimmät apuvälineet ja ratkaisut. 

Toinen hyvä paikka on www.kynnys.fi , http://www.kynnys.fi/ideoita_asumiseen/ sivuilta. Paljon hyvää tietoa !

Terveyskeskus keskustelu

   Julkisuudessa on ollut keskustelua terveysasemien vähentämisestä ja terveyskioskien perustamisesta. Keskusteluissa on ilmennyt että Helsinkiin perustettaisiin 4 keskitettyä terveyskeskusta. Terveyskioskeja sijoitettaisiin kauppakeskuksiin, jolloin olisi matalampi kynnys käydä mittauttamassa mm. verenpainetta. Sinänsä hyvä ajatus, mutta se ei saa vähentää lähiterveysasemien määrää. Lähiterveysasemia ei tulisi supistaa, koska jokainen asuinalue on erilainen. Monissa asuinalueilla asuu lapsiperheitä rattaineen sekä myös iäkkäitä ja vammaisia henkilöitä apuvälineineen. Heillä on haasteellista kulkea julkisilla kulkuvälineillä kun välttämättä ei ole matalalattiallisia julkisia liikennevälineitä juuri sillä asuinalueella missä asuvat sekä vuorovälit voivat olla jopa 20-30 minuuttia. Viittaan tässä Kehä 3 rajalla olevia lähiöitä. Keskustassa asuvilla asukkailla on mahdollisuus käyttää bussia, raitiovaunua ja metroa.

   Kehitetään olemassa olevia lähiterveysasemia. Kaikkien asukkaiden ikään, sukupuoleen, sairauteen tai vammaisuuteen katsomatta pitäisi päästä lähiterveyskeskukseen hoitoon jonottamatta montaa viikkoa. Sairaan lapsen kanssa, oli kyseessä mikä sairaus tahansa, tulisi päästä sinä päivänä kun vanhempi soittaa terveysasemalle. Näin ei valitettavasti tapahdu, jolloin perheet joutuvat turvautumaan yksityisen lääkäriaseman palveluun.

   Tuodaan lähiterveysasemiin työterveystiimi Helsinginkadulta ja Sturenkadulta, jotka ottaisivat kunnan omat työntekijät virastosta huolimatta lähempänä kunnan työntekijöiden työpaikkaa. Kunnantyöntekijän päästessä lähellä työpaikkaansa hoitoon ja labrakäynnille säästäisi aikaa matkoissa. Etenkin Kehä 3 rajalla asuvilla / työskentelevillä saattaa mennä työterveyskeskusmatkoihin jopa tunti / suunta. Labrakäynnit tulisi saada käydä ainakin lähiterveysasemalla.

   Siirretään vammaisneuvolan vammaislääkärit terveysasemiin Sofianlehdonkadulta, jotta vammaiset saavat asiantuntevaa palvelua lähempänä omaa kotia. Ihmettelen että 2010 -luvulla vammaislääkäripalvelut on erillään muista väestöstä, jonne Kehä 3 rajalla olevilta asuinalueilta menee n. tunti / suunta, jolloin vanhemman työajasta menee puoli päivää ja se tulee korvata tai sitten vanhempi ottaa palkattoman vapaapäivän. Vammaisneuvolankäynnin jälkeen vielä kun pitää viedä lapsi päiväkotiin tai kouluun. Näihin käynteihin ei saa edes käyttää vammaispalvelusta saatua kaupunkitaksikorttia.
   Nykyisessä vammaisneuvolassa, joka sijaitsee Sofianlehdonkadulla, ei mitata muuta kuin pituus ja painoa. Kun vammaisen kanssa on varattu vammaisneuvolaan aika niin pyöreän pöydän ympärillä on kokoontunut vammaistiimistä erityissosiaalityöntekijä, vammaislääkäri, psykologi sekä tarpeen mukaan fysioterapeutti ja johtava puheterapeutti sekä tietenkin vammaisen lapsen vanhemmat. Mahdollisesti paikalla on myös vammaisen lapsen opettaja koulusta / päiväkodista. Mitään isompia tutkimuksia ei siis vammaisneuvolassa tehdä. Lääkäri kirjoittaa tarvittavat lähetteet vammaisneuvolasta käsin joko HUS Lastenklinikalle tai lähiterveysasemalle mm. labrakäyntejä varten. Kaikki kolesteroli- ja muut labrakokeet tehdään vammaisen lähiterveysasemalla, jossa ei välttämättä ole osaamista hoitaa vammaista lasta. Omaa kokemusta on kehitysvammaisen lapseni kanssa kun terveydenhoitaja ei osannut tarkistaa onko korvaputkitus paikoillaan. Käytännössä korvaputkituskontrollit suoritetaan HUS korvapoliklinikalla Dagmarinkadulla.

   Ehdottaisin että vammaisneuvolatiimin lääkärin vastaanotto olisi esim. Koillisessa keskitetysti jollakin terveysasemalla, jonne on helppo tulla joka suunnalta Koilliselta alueelta. Samanlainen käytäntö otettakoon käyttöön tottakai kaikissa Helsingin asuinalueilla. Ei tarvitsisi lisää vammaislääkäreitä vaan samat kuin nyt palvelisivat vastuuasuinalueittain vammaisia perheitä.

Koillisessa vammaistiimin fysioterapeutin, johtavan puheterapeutin  ja psykologin työhuoneet ovat Malmilla Latokartanontiellä sekä erityissosiaalityöntekijän työhuone on Malmin virastotalolla. Eli vain lääkärin työhuone on Sofianlehdonkadulla. Muutos helpottaisi vammaisperheitä. Eikä maksaisi mitään.

Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013

Työ ja Oikeudenmukaisuus, näihin sanoihin toivoisin että moni voisi luottaa.

Toivon mukaan kunnat ja yritykset ottavat nuoria töihin niin kesäisin kuin vakituiseksi, jotta nuoret saisivat työkokemusta ja omaa palkkaa, jolla pääsisivät viettämään vapaa-aikaansa kavereidensa kanssa. Juuri luin jostain että perheiden tuloerojen vuoksi lapsi ja nuori voi syrjäytyä monestakin syystä. Toki ei jokaisella lapsella ja nuorella tarvitse olla viimeisimpiä hittituotteita (pleikkareita yms.), mutta jos lapsi tai nuori on ihan out nykyajan jutuista niin kaveripiirikin voi olla suppeampi. Valitettavasti. 

Itse olen aloittanut työurani jo 16 vuotiaana, muistan kuinka ihanaa oli ostaa omalla työllään saaduilla rahoilla itselleen kaikkea kivaa ja käydä leffoissa. Kävin ensimmäisillä palkoillani ostamassa Forumin Ajattaresta pitkän paksukankaisen sinisen takin, joka on minulla edelleen tallella. Muutin omaan työsuhdeasuntooni 19 vuotiaana, maksoin ihan itse vuokrani ja silti oli mahdollisuus ostella muutakin. Nykyisin monet nuoret jää vaille kesätöitä, joten ovat vanhempien kukkaroiden armoilla. Entä jos vanhemmat ovat työttömiä tai osa-aikatöissä niin aina ei riitä välttämättä rahaa edes päivittäisiin pakollisiin menoihin. 

Oli nuori normaali tai vammainen niin mistä he muualta saavat työkokemusta kuin työnteolla. Itse otin vammaispalveluun yhteyttä kesällä 2012 koskien omaa kehitysvammaista aikuista lastani. Piti kysyä kesätöitä, mutta olin kirjoittanut työllistymisestä. Sain vastauksen, jossa viimeisinä lauseina oli että monet nuoret jatkavat vielä opiskelua, sillä 18 – 19 –vuotiaat nuoret vammaiset tai ei-vammaiset ovat vielä   nuoria  työmarkkinoille,  jos  heillä ei ole ammatillista koulutusta  ja kokemusta. Esim. päiväkodit, palvelutalot tai puistohommat, joissa muutenkin tehdään pari- tai ryhmätyötä, voisi soveltua normaaleille ja vammaiselle nuorelle ensimmäiseksi työkokemukseksi normaalein palkkaeduin. Myös opiskelupaikkoja tarvitaan nuorille ja vammaisille nuorille nuorten määrän mukaan.

Nuorten ja vammaisten nuorten työpanosta pitäisi tukea, heillä on itsellään kova halu tehdä töitä. Suomessa on Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan 27 000 työikäistä kehitysvammaista, joista VAIN noin 300 on oikeissa palkkatyössä. Ihan turhaan hukattua työvoimaa. Tunnen monia innokkaita eridiagnoosilla olevia +/- 20 vuotiaita jotka ovat kouluttautuneet jopa Keskuspuiston oppilaitoksessa valmentavissa koulutuksissa. Koulutus ei tuskin ole halpaa kun opettajat täytyy olla koulutettu erityisopettajan koulutuksella ja jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllinen opiskelu. 

Työkyvyttömyyseläkkeen päällehän voi ansaita noin 700 euroa / kuussa. Vammaisryhmien työllistyminen edesauttaisi syrjäytymistä, saisivat ihmisarvoa kun heidänkin työpanoksensa huomioidaan sekä taloudellisesti vammaisryhmien ansiot paranisi ja voisivat maksaa eläke- ja palkkatuloillaan tukiasuntonsa vuokra- ja muita kuluja. En ole laskenut, mutta näin pikaisesti yläasteen laajan matematiikan käyneenä luulisin että vammaisryhmien asumistukea ja muita tukia ei tarvittaisi niin paljon kuin nyt tukia maksetaan nuorille ja vammaisille nuorille. Toki tukiasunnoissa tulee olla tukihenkilöitä, mutta onko heidän palkka laskettu tukiasunnon vuokriin ?

Kyselin keväällä 2012 työministeri Ihalaiselta nuorisotakuusta ja että miten vammaiset tullaan ottamaan huomioon työllistymisessä. Sain häneltä kirjeen, jossa todettiin että nuorisotakuu koskee myös vammaisryhmien nuoria, työministerin mukaan kaikkien työpanostusta tarvitaan. Tämä oli iloinen uutinen, jonka toteutusta nyt itse kovasti odotan että muuttuuko asenteet kunnissa ja yrityksissä. Ottavatko he vammaisryhmiin kuuluviakin samoin palkkaeduin töihin. Yritykset voivat saada monenlaisia tukia, mm. työnantajalle maksettava palkkatuki on tietyin edellytyksin jo nyt mahdollinen pysyvä tuki, TE-toimistot voivat myös myöntää työnantajalle tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja mukautuksiin yrityksen palkatessa vammaisen työntekijän, lisäksi Kela ja työeläkelaitokset voivat korvata työssä tarvittavia apuvälineitä.

Myös kuntien opetustoimien tulisi ottaa Nuorisotakuu haaste vastaan. Opiskelupaikkoja on oltava kunnan nuorten määrän mukaisesti, myös vammaisryhmien nuorille. Helsingissä on vain yksi 2-vuotinen valmentava koulutuspaikka, joka on Sosiaaliviraston alaisuudessa, jossa opetellaan arkisia toimia kuten kaupassa asiointia / itsestään huolehtimisia / yms. Toki on Keskuspuiston ja Diakonissalaitoksen valmentavia koulutuksia, mutta kaikki vammaiset eivät sovellu / pysty opiskelemaan ko. koulutuspaikoissa vielä 16-17 vuotiaana. Heille olisi tärkeää opetella arkisia toimia ilman lukuaineiden lukupakkopaineita. Säätiöiden ylläpitämiä vastaavanlaisia paikkoja on, mutta esim. Helsingissä oleva säätiön ylläpitämään opiskeluun vapautuu syksyisin helsinkiläisille vammaisille nuorille vain 3-4 paikkaa. Se on mielestäni melko vähän vammaisryhmiin kuuluvien nuorten määrään verrattuna. Tässä kohtaan varmasti moni miettii että mihin vammaiset nuoret sijoittuvat peruskoulun jälkeen, vastaus on työ-tai päivätoimintakeskuksiin. Työtoimintakeskukset ovat aikaansa eläneitä, jossa asiakkaat tekevät alihankintatöitä saaden päiväpalkkaa +/- 10 euroa / päivä, ja maksavat aterioistaan noin 6 euroa / päivä. Tästä on aika ajoin ollut artikkeleita ja varmasti löytyy tietoa mm. Kehitysvammaisten tukiliiton ja Kehitysvammaisten liiton sivuilta. 

Toivon siis että kunnat ja yritykset ottavat nyt Nuorisotakuu haasteen vastaan niin työllistymisen kuin opiskelun kannalta. Lapsissamme ja nuorissamme on tulevaisuus, hehän ovat tulevia veronmaksajia kun suuri ikääntyviä työikäisiä jää pian eläkkeelle. 

http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/tyo-ja-talous/9366-nuorisotakuu-tuli-voimaan

Nöyränä kiitän saaduista äänistä

Vaalit on käyty ja jonkunasteista analyysiä on tehty. Äänestysprosentti jäi Helsingissää alhaiseksi. Miksi ? Nukkuvia äänestäjiä oli liikaa, 4/10 nukkui. Tulevat 4 vuotta näyttää mihin suuntaan Hesassa mennään. Paraneeko kunnalliset palvelut vai ei, säilyvätkö lähipalvelut. 

Kampanjointikokemus oli oppia tulevaisuuteen. Vaikkei tällä kerralla valtuustopaikkaa irronnut niin olen yhtä kokemusta rikkaampi. Työ ei tähän lopu. On oltava tuntosarvet pystyssä ja tarpeen tullen otettava kantaa pelkäämättä. On siis pidettävä silmät ja korvat auki. 

Kirjoitin heti vaaliviikonlopun jälkeen puolueosaston pj:nä kirjelmän nuorisolautakunnalle koskien Tapulikapungin nuorisotalon kilpailutuksesta. Osastollamme oli 0-19 vuotiaitten asukaslukumäärä toiminta-alueeltamme, jotka kirjoitettin kirjeeseen. Kilpailutus kaatui 3-6.

Otin henkilökohtaisesti yhteyttä Helsingin kaupungin vammaisneuvostoon toiminnasta ja nettisivuistaan, joissa on vanhoja tietoja. Vastauksena tuli ettei kaupunki anna resurssia pitää nettisivuja yllä. Haloo, paljonko maksaa nettisivujen ylläpitäminen ? Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen ja Suomen suurimmista kaupungeista ei pidä vammaisneuvoston sivuja ajantasalla.

Kokoomuksen nuorten varapj. lausunto lapsilisistä oli melkoinen pamaus. Ei lapsilisillä rikastuta. 

Terveyskeskusmaksut saadaan pois vuoden 2013 ja näin ollen palataan ennen 90 luvun lama-aikoihin jolloin ei ollut terveyskeskusmaksuja (näin ymmärsin ja muistelen). Maksun poisto on tasa-arvokysymys työterveyspalveluihin verrattuna.
Mutta mutta, 3.11.2012 HS luki että aloitettaisiin selvittämään terveyskeskusten supistamista. Ja juuri tästä terveyskeskusten supistamisista/lakkauttamisesta alueemme asukkaat olivat huolissaan ennen vaaleja. Yhdistyksemme on myös huolissaan toiminta-alueemme terveyskeskuksista, joita on Jakomäen ja Puistolan terveysasema, ettei niitä lakkauteta. Toiminta-alueellamme asuu n. 21000 asukasta ja vain Puistolan terveysasemalla on labra. Jakomäen tevveysaseman vieressä on palvelutalo kuten myös Puistolan terveysaseman lähellä. Henk.koht. ja yhdistyksen puolesta tulemme olemaan valppaina puolustamassa lähipalvelujamme.

Olen itse laittanut toiveeni luottamuspaikoista. Puolueiden välillä on luottamuspaikkaneuvottelut käynnistyneet. Jännityksellä odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ja jos luottamusta on vielä niin olen käytettävissä Puistolan Demarien puheenjohtaja valinnassa, joka päätetään osastomme syysvuosikokouksessa keskiviikkona 21.11.12 klo 18.00 alkavassa kokouksessa. 

Ajatuksia voit lukea myös Facebookista sivuiltani Arzu Caydam-Lehtonen - erityinen ääni

Enemmän tekoja. Vähemmän loruja.

KAIKKI ÄÄNESTÄMÄÄN

Kaikki äänestämään sunnuntaina 28.10.12 . Oman äänestyspaikkasi löydät äänestysoikeuslipukkeesta, joka on tullut postitse jo viikkoja sitten.

Tule kanssani vaalivalvojaisiin sunnuntaina 28.10.12

Tule kanssani jännittämään vaalituloksia. Olen itse jo ilmoittautunut. Ilmoittautumiset torstaihin 25.10.12 mennessä. Tavataan klo 19.00 uudistetun hotelli Paasitornin edessä. 


Vaalivalvojaiset Paasitornissa

Tervetuloa kunnallisvaalien vaalivalvojaisiin sunnuntaina 28.10.2012 klo 19.30 alkaen P

aasitornin Sirkukseen, Paasivuorenkatu 5. Sisäänkäynti HTY:n pääovista.

Ohjelmassa on yhteistä vaalitulosseurantaa ja pohdintaa vaalituloksesta. Tilaisuuden juontaa puoluesihteeri Reijo Paananen ja musiikista vastaa Syndrome.

Jutta Urpilainen Reijo Paananen
puheenjohtaja puoluesihteeri

Vaalivalvojaisten järjestelyn vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumiset 25.10. mennessä alla olevan linkin kautta.

Lisätietoja puh. (09) 478 988 klo 10-12, 13-15 tai
sähköpostitse maarit.hirvensalo@sdp.fi

Ilmoittaudun juhliin
https://www.surveypal.com/app/f?_d=0&_aid=107888280&_k=7dPwR9LY29sJi1sumdbDeRRO080wYdqno_aCZQAphcu0dG4Yp_9uY7CCunv_eKod

SDP tiedote 23.10.2012

Helsingin Demarit tyytyväisiä yötaksan poistoon

Helsingin Demarit ovat tyytyväisiä HSL:n päätökseen poistaa yötaksa kausilippua käyttäviltä ensi vuoden alusta. Yön joukkoliikennettä pitää kehittää joustavaksi ja turvalliseksi.

"Ylimääräisen maksun perimisestä luopuminen rauhoittaa tilannetta busseissa ja palvelee joukkoliikenteen vakiokäyttäjiä eli kausilippua käyttäviä" tote

aa HSL:n hallituksen jäsen Tarja Kantola.

Helsingin Demarit ovat myös tyytyväisiä siihen, että lippujen hintojen korotukset pystytään pitämään maltillisina. Tähän päästään sillä, että joukkoliikenteen hintoja tuetaan verovaroilla. Helsingin osalta tämä ns tariffituki on 51,5%.

Lippujen osalta Helsingin Demarien vaatimuksena on eläkeläisten liikkumisen ja asioinnin helpottaminen keskipäivän alennuslipulla. Tavoitteenamme on myös lastenlipun ikärajan korottaminen vuodella 18-vuoteen. Näitä tavoitteita ei valitettavasti saatu sovittua nyt, mutta HSL aloittaa vielä tämän vuoden puolella neuvottelut kuntien kanssa uuteen vyöhykelippujärjestelmään liittyvistä alennusjärjestelmistä.

"Tavoitteena on helsinkiläisille hyvä ja joustava joukkoliikenne ja eri ikäisten ihmisten liikkumisen helpottaminen. Palveleva joukkoliikenne on olennainen osa hyvää elämää Helsingissä."

Lisätietoja:

Tarja Kantola, kaupunginhallituksen ja HSL:n hallituksen jäsen, 050 5550833

Risto Kolanen, Helsingin demareiden pj, 0400 204844

Lastensuojelun kustannukset ovat nousseet

MTV3 uutisissa: lastensuojelun kustannukset ovat nousseet ja että lastensuojelua on ulkoistettu eli yksityiset firmat ovat päässeet valloilleen. Tämä olisi pysähdytettävä. Mm. lastensuojelu ja terveys ei saisi olla kaupan ! 

Lastensuojeluakin tulisi tarkistaa. Se että lapsi otetaan huostaan ennenkuin pyritään löytämään koko perheelle tukea ja apua on väärin. Mitä se hyödyttää että lapsi/lapset vi

edään vanhemmilta pois. Auttaako se vanhempia vai viekö vanhemmilta viimeinenkin kiinnepiste elämästä ?
Eli ensin pitäisi selvittää mikä on perheen tausta, työttömyyttä / sairauksia / tms. Ensin pitäisi auttaa koko perhettä ja pitää perhe yhdessä eikä erottaa.

Liian monta lasta on menetetty jo tämän vuoden puolella syystä ja toisesta. Lasta tulisi uskoa oli lapsi minkä ikäinen tahansa. Ruotsissa kuullaan jo 8 vuotiasta niin että vanhemmat eivät ole paikalla kun lasta kuullaan ja siellä uskotaan alle 10 vuotiasta. Meillä ikäraja on korkeampi, miksi ? Ja mielestäni pitäisi uskoa myös lähivanhempaa jos hänen huolensa koskee lapsia.

Terveys on kaikille tärkeä asia

On erittäin tärkeää saada terveyspalvelut pysymään lähiöissäkin, jotta ei tarvitse lähteä hakemaan lääkäriapua sairaana kovin kaukaa. 

Puistolan terveysasema sijaitsee Puistolan juna-aseman kupeessa. Ta

pulikaupungissa ja Puistolassa on molemmin puolin rataa vanhusten palvelutalo, lapsiperheitä on runsain mitoin eikä pidä unohtaa muitakaan asukkaita.

Toivottavasti Puistolan ja Jakomäen terveysasemia ei uhkaa tulevaisuudessakaan lakkauttamisia. Puistola-Heikinlaakso-Tattarisuon peruspiirissä asuu n. 3400 asukasta ja Tapulikaupungin piirissä 8615 asukasta.

Suurmetsässä ja Jakomäessä asukkaita on noin 5800 sekä uuteen rakenteilla olevaan Alppikylään tulee kokonaisuudessaan 2000 asukasta, joten peruspiirin asukasmäärä tulee olemaan lähemmäksi 8000 asukasta.

Kaikki yhteenlaskettuna asukkaita on alueellamme Alppikylän kokonaan valmistumisen jälkeen lähemmäksi 20 000 asukasta. Ei siis mikään pieni lähiö !

Vaalitapahtumissa olen kuullut kun iäkkäät vanhukset eivät saa kotiapua. Moni on sanonut että on sitä sukupolvea ettei pyytele apua. Mielestäni palvelut tulee tarjota heille. Lääkärijonot ovat kohtuuttomia.

http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/141-sdp/ajankohtaista/kampanjat/kunnallisvaalit/5684-sdp-ja-terveyspalvelut

Perjantai 19.10.12 syyslomalla kampanjoimassa

Menin Maatullinaukiolle Tapulikaupunkiin puhemies Heinäluoman autolle. Jaoin jo perjantaina ruusuja koska lauantaina olin perheen kanssa mökillä syyslomalla. Tapasin tuttuja ja uusia asukkaita. Eräs rouva kiitteli kun juttelin hänen kanssaan. Keskustelua syntyi Tapulin ja Puistolan palveluista, etenkin postipalvelut sai moitteita. Postipalvelut siirrettiin Valintatalon

 kassanurkkaukseen eikä palvelu pelaa. Kauhulla odotamme Joulua ja mihin Joulupaketit mahtuvat.
5 vuoden takainen päiväkotihoitolapsi kävi äitinsä kanssa moikkaamassa. Oli ihana jälleennäkeminen. Hän oli matkalla kirjastoon. Lähipalvelut on säilytettävä, jotta kaikenikäiset pääsevät käyttämään kunnallisia palveluita.

Hyvä fiilis oli kaikenkaikkiaan, vaikka Maatullinaukion laidalla olevaan K-kauppaan oli hälyytetty ambulanssi, joita oli loppujen lopuksi 3 + lääkintäyksikkö. Ei selvinnyt mikä oli ambulanssin tulolle syy. Toivottavasti ei ollut mitään vakavaa.

Iltapäivällä pakkailtiin mökkikasseja. Perhe oli ansainnut äidin huomion koululaisten syysloman ajaksi.

Torstai 18.10.12 koulunkäyntiavustajan koulutuksessa

Koulut oli kiinni syyslomapäivänä, mutta osa koulunkäyntiavustajista olimme koulutuksessa. Aiheet olivat "Haastavat tilanteet koulussa" ja "Huolen puheeksiottaminen, näkökulmana
maahanmuuttajataustaiset lapset". Koulutus oli mielenkiintoinen juuri oman työni kannalta eikä ollut pitkästyttävä. Koulutuksessa mukana olevat saimme kysyä kesken koulutuksen kysymyksiä tai kommentoida. Lisäksi oli pienryhmätyöskentelyä molempien koulutusaiheista. Koulutus kesti koko päivän. Kotiin tultuani koulutuksen aiheet pyörivät ajatuksissani. Kouluttautuminen siis kannattaa, aina oppii jotakin.

Torstai-illan käytin kotihommiin ja vietin aikaa perheen kanssa. Lapsethan olivat syyslomalla.

Blogin päivittämisestä

Viikko on mennyt vauhdilla. Blogini päivitykseni pyrin tekemään mahdollisimman pian.

Tänään olen aamusta Tapulikaupungissa Maatullinaukiolla klo 8.00-8.45 ja illalla klo 18.00 Tapuli-seuran järjestämässä vaalipaneelissa Tapulin seurakuntakodin tiloissa. Ennen sitä mahdollisesti pyrin ehtimään Pihlajamäen ostoskeskukseen vaaliautolle.

Olen kuullut monenlaisia tarinoita niin kasvotusten kuin puhelimessa. Paljon olisi parannettavaa.

Kirjoittelen lisää vielä lähitunteina. Nyt vaaliautolle Tapulikaupunkiin. Tavataan !

EHDOKAS NUMEROLLA 382

tänään alkaa Suomessa ennakkoäänestys 17.10-23.10.2012. Äänestäkää numeroa 382 / Helsinki. Teemoinani on lapsiperheet ja lapset, nuoret ja vammaiset nuoret, lähiliikuntapaikat ja kohtuulliset harrastusmaksut sekä kunnalliset palvelut. 

Kampanjointiaikatauluni

ti 16. loka 2012

klo 17:00 - 18:30 ENNAKKOTIETO: Vaaliauto Ala-Malmin torilla [Alueenkäyttölupa varmistumatta]

Missä: Ala-Malmin tori

Kalenteri: Stadin demarien kuntavaalien vaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  jos varmistuu niin koitan päästä paikalle

- keskiviikko 17.10.12 klo 18.00-20.00, Teemoina perheiden palvelut ja hyvinvointi, asuminen, ympäristö.

paikka Pihlajamäen nuorisotalo, Moreenitie 2
Aika 17.10 klo 17.30 kahvitus
klo18 - 20 paneeli

è  olen menossa

pe 19. loka 2012

klo 11:00 - 12:30 Eero Heinäluoman vaaliauto Puistolan Maatullinaukiolla

Missä: Puistolan asema, Maatullinaukio

Kalenteri: Eero Heinäluoman kuntavaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  itse olen vuosilomalla ja päivällä kotona, joten taidanpa mennä Heinäluoman autolle. Sattuipa sopiva päivä :) . Illemmalla lähdemme mökille.

la 20. loka 2012 SDP kampanjalauantai 20.10.2012 teemana "Ruusulauantai, teemana terveyspalvelut"

18.-19.10. koululaisten syysloma -> tässä kohtaa pidän kampanjointitaukoa ja lataan akkuja mökillä perheen kanssa

klo 14:00 - 16:00 Eero Heinäluoman vaaliauto Jakomäessä

Missä: Jakomäki

Kalenteri: Eero Heinäluoman kuntavaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  mökillä perheen kanssa. Pääseekö tukijoukot ? 

ma 22. loka 2012

klo 15:00 - 16:00 Eero Heinäluoman vaaliauto Pihlajistossa (Alepa)

Missä: Pihlajisto, Tiirismaantien Alepa

Kalenteri: Eero Heinäluoman kuntavaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  olen töissä klo 16.00 asti 

klo 16:15 - 17:15 Eero Heinäluoman vaaliauto Jakomäessä

Missä: Jakomäki

Kalenteri: Eero Heinäluoman kuntavaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  olen töissä klo 16.00 asti, mutta voisin koittaa päästä paikalle 

ti 23. loka 2012

klo 08:00 - 11:00 Vaaliauto Puistolassa Maatullinaukiolla

Missä: Puistola, Maatullinaukio 1

Kalenteri: Stadin demarien kuntavaalien vaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  töissä täytyy olla klo 9.00 Maatullin a-a koululle, mutta ehtisin olemaan paikalla klo 8-8.45. 

klo 17:00 - 18:30 Vaaliauto Pihlajanmäen ostoskeskuksella

Missä: Pihlajanmäen ostoskeskus, Meripihkatie 8

Kalenteri: Stadin demarien kuntavaalien vaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  koitan päästä paikalle 

     klo 18.00 Tapuli-seuran järjestämässä vaalipaneelissa Tapulin seurakuntakodissa
-> olen yleisön joukossa ehdokkaana

ke 24. loka 2012

klo 08:00 - 11:00 Vaaliauto Ylä-Malmin torilla

Missä: Ylä-Malmin tori 4

Kalenteri: Stadin demarien kuntavaalien vaaliautokiertue 2012

Tekijä: valtanen.markku@gmail.com

è  töissä pitää olla klo 9.45, mutta olen paikalla klo 8-9 

Lauantai 27.10.12

kampanjointia yhdistyksemme toiminta-alueellamme. Olisi hyvä muistuttaa vielä päivää ennen virallista vaalipäivää asukkaita meidän olemassa olostamme. 

su 28.10.12

 Vaalivalvojaisia vietetään Paasitornin uusissa tiloissa Kellariravintola Paasin aulassa. Valvojaiset alkavat klo 19.30. Tulkaa paikalle sankoin joukoin ja ottakaa kaverinnekin mukaan. Tarkempaa tietoa illan ohjelmasta on luvassa myöhemmin.